Satamapäivät innoittivat ennätysyleisön Naantaliin
Kuva: Suomen Satamat. Tapahtuma kokosi ennätysyleisön ja kaksipäiväinen ohjelma oli rakennettu mielenkiintoisesti. Satama-alan johtoa, päättäjiä ja eri alojen asiantuntijoita oli mukana 230 henkeä
Teksti: Tarja Siekkinen
Suomen Satamat ry:n järjestämät Satamapäivät toivat ennätysyleisön Naantaliin 14.-15.9.2023.
Tapahtuma järjestetään vuosittain eri puolella Suomea. Tänä vuonna Naantalin satamalla oli ilo toimia tapahtuman isäntänä yhdessä Naantalin kaupungin kanssa, joka täytti 580 vuotta 23.8.2023.
Kaupunginjohtaja Laura Leppänen toi tilaisuuteen kaupungin terveiset. Hienot puitteet tapahtumalle tarjosi Naantalin kylpylähotelli.
Tapahtuma kokosi ennätysyleisön ja kaksipäiväinen ohjelma oli rakennettu mielenkiintoisesti. Satama-alan johtoa, päättäjiä ja eri alojen asiantuntijoita oli mukana 230 henkeä, perjantaina hieman vähemmän. Kattavan ohjelman oli koonnut tuttuun tapaan Suomen Satamat ry:stä Annaleena Mäkilä, Kirsti Tarnanen-Sariola ja Helmiina Latvanen.
Ajankohtaisen ohjelman lisäksi yhtenä vetovoimatekijänä oli varmasti mahdollisuus tutustua tapahtuman aikana Finnlinesin uusimpaan Superstar-luokan hybridialukseen, ms Finnsiriukseen, mikä aloitti säännöllisessä linjaliikenteessä Naantali-Långnäs-Kapellskär – reitillä 15.9.2023.
Tapahtuma koostui esitysten lisäksi paneelikeskusteluista ja ohjelma oli suunniteltu Suomen Satamat ry:n toimesta satamatoimialan ajankohtaisista teemoista:
Satamien resilienssi
Kuljetusketjujen digitalisointi
EU-rahoitusohjelmat
Satamapalvelujen kilpailuoikeudelliset kysymykset
Tuulivoima
Biokaasu ja sähkö satamissa
Naantalin Satama Oy:n toimitusjohtaja Pasi Haarala vastaanottamassa vieraita Naantalin kylpylässä.
Suomen Satamat ry juhli tapahtumassa myös pitkää 100-vuotistaivaltaan, jota juhlistettiin Kaivohuoneella yhteisillallisilla. Suomen Satamat ry:n hallituksen puheenjohtaja Ville Haapasaari toivotti kaikki tervetulleiksi ja Naantalin Sataman puolesta tervetuliaispuheen piti sataman hallituksen puheenjohtaja Markku Tuuna. Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä piti varsinaisen juhlapuheen ja illallisilla musiikista vastasi mm. Lenni-Kalle Taipale.
Naantalin satamakiertoajelu toteutettiin neljän bussin ja oppaan voimin
Perjantain ohjelmaan kuului Naantalin satamakiertoajelu, jonka oppaina busseissa toimivat satamajohtaja, kaupallinen ja operatiivinen johtaja Yrjö Vainiala, toimitusjohtaja Pasi Haarala, operatiivinen päällikkö Hannu Kallio sekä liikennepäällikkö Jussi Lehtonen. Oppaat esittelivät kiertoajelun aikana Naantalin satamasidonnaista teollisuutta kattavasti ja kertoivat missä kaikissa Naantalin Satama on ”ykkönen”.
Reitti satamaan kulki Naantalin kylpylästä Luolalan teollisuusalueen kautta, jonne on suunnitteilla mm. vetyammoniakkitehdas. Satama-alueelle saavuttua bussien reitti kulki Turun Seudun Energiatuotannon (TSE) monipolttovoimalaitoksen, Suomen Viljavan viljasiilojen, ExxonMobil Finlandin voiteluöljytehtaan, Finnfeeds Finlandin betaiinitehtaan sekä satamaoperaattori Stevenan bulk-varastojen ja Schwenk Suomen viime syksynä laajennetun sementtiterminaalin vierestä jatkuen sataman täysin uudistetun matkustajaterminaalin ja toimistorakennuksen kautta kohti tullin rakenteilla olevaa autojen tarkastushallia ja rekkakentää. Rannassa, ennen laivaan siirtymistä, nähtiin laiturialueella sataman uusia Finnlinesin Superstar-luokan aluksia varten investoimat säädettävät lastausrampit, automooring-laitteet sekä maasähkönsyöttöjärjestelmä.
Sataman operatiivinen päällikkö Hannu Kallio kertoi, että Naantalin satama on Suomen suurin muun muassa viljan viennissä sekä sementin tuonnissa. Myös suurin osa koko Ahvenanmaan saaren huoltoliikenteestä kulkee Naantalin ja Långnäsin välillä roro-liikenteessä.
Oppailta sataman vieraat saivat kuulla, että Naantali on Suomen suurin satama mm. viljan viennissä sekä sementin tuonnissa. Sataman vieressä sijaitsevat siilot ovat kapasiteetiltaan Suomen suurimmat ja ne yhdessä sataman syvien väylien kanssa tekevät Naantalin Satamasta Suomen suurimman viljasataman. Lisäksi suurin osa Suomen kierrätyslasista kulkee Naantalin Sataman kautta. Vieraat saivat kuulla myös, että noin 80 % Turun seudun kaukolämmöstä tuotetaan TSE:n Naantalin monipolttovoimalaitoksella ja polttoaineina käytetään mm. sataman kautta kuljetettua haketta.
Myös suurin osa koko Ahvenanmaan saaren huoltoliikenteestä kulkee Naantalin ja Långnäsin välillä roro-liikenteessä. Lisäksi lähes puolet Suomen ja Ruotsin välisestä rekkaliikenteestä ropax ja roro-aluksilla kulkee Naantali-Långnäs-Kapellskär-linjalla. Esim. ahvenanmaalainen varustamo Rederi Ab Lillgaard on harjoittanut säännöllistä lastiliikennettä vuodesta 1994 lähtien Naantalin ja Långnäsin välillä.
Kuva: Naantalin satama. Vieraat pääsivät tutustumaan Finnlinesin uusimpaan hybridialukseen, ms Finnsiriukseen Naantalin satamassa.
Satamakiertoajelu päättyi Finnlinesin uuden hybridialuksen ms Finnsiriuksen laivavierailuun, jossa vieraat saivat tutustua laivan tyylikkäisiin skandinaavisiin ja valoisiin tiloihin sekä erilaisiin hyttivaihtoehtoihin. Oppaina laivalla toimivat Finnlinesin palvelualtis ja ystävällinen henkilökunta. Kiitämme Finnlinesiä erittäin hyvin toteutetusta laivan esittelemisestä. Esittelykierrolla kuultiin usein toistuvia lauseita kuten – ” …taidanpa tilata laivaristeilyn”.
Naantalin Satama Oy:n operatiivinen päällikkö Hannu Kallio esitelmöi Satamapäivillä aiheesta ”Vihreä siirtymä – kohti hiilineutraaliutta satamatoiminnoissa”
Bioenergian ja kierrätysjakeiden käyttö
Kallio kertoi, että Turun Seudun Energiatuotanto on siirtynyt lämmön ja sähköntuotannossa hiilestä hakkeeseen. Siirtyminen tuotannossa hakkeeseen on vaikuttanut merkittävästi voimalaitoksen CO2-päästöjen vähentymiseen, mutta hakkeen volyymi ja toimitusfrekvenssi ovat lisääntyneet, mikä on toisaalta hyvä Naantalin Sataman näkökulmasta. Saman lämpömäärän tuottamiseen kuin hiilellä tarvitaan haketta noin 2–3 kertainen määrä tonneissa ja noin kuusinkertainen määrä kuutioissa mitattuna.
Green North Energyn vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantotehdas rakennetaan Naantaliin
Hannu Kallio kertoi, että Green North Energy on rakentamassa ensimmäisen vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksen Naantaliin. Naantali tarjoaa optimaaliset olosuhteet vihreiden vetytuotteiden valmistukseen. Yhtiön tarkoituksena on tuottaa synteettistä polttoainetta ja kemikaaleja nykyisen markkinan tarpeisiin sekä luoda mahdollisuus uusien markkinoiden syntyyn. Tehtaan on määrä olla tuotantokäytössä lähivuosina. Tulevan tehtaan sijaintikohteessa Naantalissa on vihreiden vetytuotteiden otannolle jo keskeinen infra valmiina, mukaan lukien sähkö, lämpö ja tilat. Alueen muita vahvuuksia on TEN-T liikenneverkon mahdollistama logistiikka – ammoniakkia kuljetetaan yleisemmin laivoilla.
Naantalin vahvuuksina ovat muun muassa vahvan sähköverkon mahdollisuudet, erinomaiset meri-, rautatie- ja maantieliikenteen kuljetusmahdollisuudet, lisäksi hukkalämpö voidaan hyödyntää edelleen koko kaupunkialueen kaukolämpöverkossa. Hanke mahdollistaa myös kiertotalous-ekosysteemin/vetylaakson syntymisen lähialueelle.
Ammoniakki on myös kriittinen kemikaali maataloudelle ja teollisuudelle. Tällä hetkellä ammoniakkia tuotetaan pääasiassa EU-alueen ulkopuolella, eli kotimaisen tuotannon mahdollistaminen parantaa huoltovarmuuttamme merkittävästi. Vihreä ammoniakki korvaa nyt käytössä olevan fossiilipohjaisen ammoniakin. Sen markkinat voivat kasvaa jopa vihreää vetyä nopeammin, sillä sen logistinen verkosto on jo olemassa. Tulevaisuudessa vihreälle ammoniakille odotetaan suurta roolia etenkin meriliikenteen polttoaineena. Lisäksi se voi vauhdittaa vetytalouden syntymistä, sillä ammoniakkia pystytään hyödyntämään vedyn kantajana. Ammoniakki on myös kriittinen kemikaali maataloudelle ja teollisuudelle. Yritys tuottaa vihreää vetyä elektrolyysiprosessilla. Tuotanto perustuu uusiutuvaan sähköön, eikä maakaasuun niin kuin tähän mennessä on ollut yleistä, jolla saavutetaan merkittävä päästövähennys. (Green North Energy fi)
Naantalin Satama Oy:n operatiivinen päällikkö Hannu Kallio esittelemässä sataman kestävän kehityksen ratkaisuja
Hanke hankkeelta kohti kestävämpää kehitystä – Naantalin sataman ratkaisuja
Hannu Kallio esitteli Naantalin Satama Oy:n kestävän kehityksen jo toteutuneita toimenpiteitä ja ratkaisuja, joita on muun muassa vuoden 2024 alussa valmistuva terminaalirakennuksen peruskorjaussaneeraus.
Sataman terminaalirakennus on siirtynyt kuluvana vuonna maalämpöön. Laiturille L27 on asennettu maasähkö ja automooring – ts. automaattinen kiinnitys- ja irrotusjärjestelmä. Järjestelmä tuo satamatoimintoihin turvallisuutta ja nopeuttaa aluksen kiinnitystä ja irrotusta. Finnlinesin Superstar-luokan alukset voivat käyttää maasähköä laiturilla ollessa ja samalla vähentää päästöjä satama-alueella, koska laivojen apukoneita ei tarvitse käyttää. 100 %:een tuulisähköön satama siirtyi jo vuonna 2021.
Olemme kehittäneet edelleen myös sataman liikennejärjestelyjä. Olemme ottaneet käyttöön vuonna 2020 tehokkaammat raskaan liikenteen kenttäjärjestelyt, jotka ovat vähentäneet runsaasti rekkojen turhaa ajoa sataman kentällä ja myös rekkojen polttoainekulutusta tai tyhjäkäyntiä. Uusilla liikennejärjestelyillä on saatu vähennettyä kenttäalueen turhaa ajoa 300 000 km. Tästä hyötyvät siten myös kuljetusyritykset. Sataman ulkoalueiden valaistus on muutettu jo vuosia sitten LED-valoiksi – kertoo Hannu Kallio.
Kallio esitteli lisäksi Naantalin sataman tämän hetken uusimpia suunnitelmia ja esiselvityksiä;
Aurinkovoimala
Sähköautojen latauspaikkojen rakentaminen
Vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjonta
Paneelikeskusteluissa aiheina yleinen suhdannetilanne, talouden näkymät satamissa ja geopoliittiset jännitteet – satamilla rooli vihreän siirtymän teollisuushankkeissa
Kuva: Suomen Satamat. Naantalin Satama Oy: n satamajohtaja, operatiivinen ja kaupallinen johtaja Yrjö Vainiala osallistui paneelikeskusteluun satamaoperaattorin, Stevenan toimitusjohtaja Markku Mäkiperen ja Helsingin sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaaren kanssa
Paneelissa käsiteltiin mm. yleistä suhdannetilannetta ja talouden näkymiä satamissa, geopoliitisia jännitteitä ja niiden vaikutuksia satamien toimintaan sekä satamien roolia vihreän siirtymän teollisissa hankkeissa ja energiaratkaisuissa. Taitavana ja yleisön mukaansa tempaavana juontajana tapahtumassa toimi Tapio Nurminen.