Satama-alueen yritysten CEO-esittelyssä – Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Pertti Sundberg
Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Pertti Sundberg
Esittelyssä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Pertti Sundberg
Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) toimitusjohtajaksi valittiin vuoden alusta Pertti Sundberg (DI/konetekniikka, Helsingin teknillinen korkeakoulu). Hän on työskennellyt pitkän työuransa ajan energia-alalla.
Monipuolista työkokemusta hänelle on kertynyt vuosien varrelta niin kattila- kuin turbiinitekniikasta kuin myös alan suunnittelu- ja konsulttimaailmasta.
Hän asuu vaimon, kahden lapsen sekä kahden kissansa kanssa toistaiseksi vielä Uudellamaalla, ja perhe etsii parhaillaan uutta kotia Naantalin läheltä hyvien Föli-yhteyksien varrelta. Suurimmiksi ilon aiheiksi hän mainitseekin viikonlopun vieton perheensä kanssa.
Pertin vahvuus näyttäytyy johtajan roolissa jämäkkyytenä ja suurin pahe on hyvä punaviini. Pertin lempiruoka on iso pihvi, lihan kypsyysasteena medium miinus.
Vapaa-ajalla Pertti nauttii uimisesta; altaan pohjan laattojen laskeminen vie ajatukset tehokkaasti pois hektisistä työasioista – tuumailee Pertti Sundberg.
Kuinka kauan olet toiminut energia-alalla? Milloin aloitit työt Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ssä?
Olen toiminut energia-alalla koko työurani. Aloitin työt voimalaitoksella jo toisen vuoden korkeakouluopiskelijana, kun pääsin Helsingin Energian turbiiniverstaalle kesäharjoittelijaksi ja sen jälkeen työskentelin kattila- ja turbiinitekniikan puolella. Energia-alan suunnittelu- ja konsultointimaailma on tullut myös hyvin tutuksi.
Aloitin työt viime vuoden lokakuussa Operatiivisena johtajana, kun edellinen toimitusjohtaja lähti uusiin haasteisiin. Tarkoituksena oli, että hoidan tätä tehtävää, kunnes uusi toimitusjohtaja valitaan. Toimitusjohtajana aloitin TSE:ssä 1.1.2023.
Koulutustaustasi ja työkokemuksesi? Mistä siirryit töihin Naantaliin?
Olen koulutukseltani konetekniikan Diplomi-insinööri, valmistuin Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1998.
Valmistumisen jälkeen aloitin työt Fortumilla voimalaitosten prosessisuunnittelijana. Olen suunnitellut kahden CCGT:n (ns. kaasuturbiinikombivoimalaitos) PI-kaaviot, prosessikuvaukset sekä osallistunut laitosten käyttöönottoon ja kouluttanut laitoksen operaattorit.
Sen jälkeen olen myynyt isoja ja pieniä voimalaitoskattilalaitoksia, höyryturbiineja ja niiden huoltoja sekä vetänyt Energialiiketoimintaa isossa energiakonsultointialan yrityksessä.
Siirryin TSE:lle Fortumin Turbiini- ja Generaattorihuoltoyksiköstä.
” Teknisten rajoitteiden lisäksi biopolttoaineiden osuuden kasvattamista vaikeuttaa kotimaisen biopolttoaineiden saatavuus Lounais-Suomessa, jossa kulutus on tarjontaa suurempaa. Mekin joudumme turvautumaan Naantalin satamaan saadaksemme tarvitsemamme biopolttoaineen ” – kertoo Pertti Sundberg.
Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) toteutti uuden investoinnin, mikä mahdollistaa kierrätyspolttoaineiden (SRF) käytön energiantuotannossa kivihiilen sijaan.
Kuinka paljon olette voineet vähentää tai voitte vähentää tulevia hiilidioksidipäästöjä uuden investoinnin myötä siirtymällä käyttämään kierrätyspolttoaineita? Minkälaisia tuotteita nämä ovat?
Olemme joutuneet käyttämään vielä myös kivihiiltä, mutta TSE:n tavoitteena on edelleen päästä eroon hiilen käytöstä kasvattamalla biopolttoaineiden osuutta entisestään, kierrätyspolttoaine (SRF) järjestelmän käyttövarmuuden parantaminen sekä asfalteenin käytön uudelleen aloittaminen.
Biopolttoaineiden käytön kasvattamiseksi kattilaa on vuosien saatossa modifioitu paremmin biopolttoaineille sopivaksi. Nykyisin pystymme jo osakuormilla ajamaan 100 % biopolttoainetehoa, mutta emme vielä pysty ajamaan täydellä kuormalla yli 80 % bio-osuutta.
Teknisten rajoitteiden lisäksi biopolttoaineiden osuuden kasvattamista vaikeuttaa kotimaisen biopolttoaineiden saatavuus Lounais-Suomessa, jossa kulutus on tarjontaa suurempaa. Mekin joudumme turvautumaan Naantalin satamaan saadaksemme tarvitsemamme biopolttoaineen.
Kierrätyspolttoaineissa on myös niukkuutta markkinoilla, jota voimaan astuneet teollisuuden ja kaupanalan muovin kierrätysvelvoitteet haastavat entisestään. Tässäkin haasteessa olemme turvautumassa SRF:n tuontiin ulkomailta Naantalin sataman kautta.
Asfalteeni on öljynjalostuksen sivutuote, jonka tuotannossa valmistajalla on ollut haasteita jo useamman vuoden. Toivomme että jalostamolla saadaan prosessi pian taas kuntoon ja alamme saamaan kaipaamme polttoainetta.
TSE:n tavoitteena on siis yhä luopua hiilen käytöstä Naantalin nelosyksikössä mahdollisimman pian, kunhan nämä meistä riippumattomat ongelmat on saatu ratkaistua.
Miten maailman geopoliittinen tilanne on vaikuttanut ja näkynyt TSE:ssä?
Venäjän hyökkäys näkyi TSE:n polttoainevalikoimassa lähes välittömästi vaikeutuneina polttoaineiden saantina.
Naantalin voimalaitoksen kattilat oli mitoitettu venäläiselle kivihiilelle ja vaihto muualta kaivettuun kivihiileen aiheutti ongelmia laitosten päästöjen kanssa.
Venäjältä tuotiin aikaisemmin merkittävä osa tuontipuusta Suomeen ja Baltian maihin – ja kun tuonti loppui niin TSE joutui kilpailemaan pienentyneillä biopolttoaine markkinoilla myös sellaisten toimijoiden kanssa, jotka olivat aikaisemmin olleet enemmänkin venäläisen tuontipuun varassa. Tämä näkyi valitettavasti tietenkin saatavuuden heikentymisenä sekä hintojen nousuna.
Mikä on merikuljetusten rooli huoltovarmuuden ja myös kestävän kehityksen kannalta?
Merikuljetuksilla tuodaan TSE:n huoltovarmuuspolttoaineena toimiva kivihiili. Kivihiiltä on tuotu Venäjän hyökkäyksen jälkeen muun muassa Australiasta, Pohjois-Amerikasta sekä Etelä-Amerikasta.
Lisäksi merikuljetuksilla varmistetaan puupolttoaineiden riittävyys, kun Lounais- Suomen alueelta ei ole riittävästi puupolttoaineita saatavilla vastaamaan Turun Seudun Energiantuotannon puupolttoainekysyntään. Puupolttoaineista meritse tuodaan puuhaketta, kuorta sekä sahanpurua, tosin briketöitynä.
Puupolttoaineita Naantaliin on viime aikoina tuotu merikuljetuksena Baltiasta, Ruotsista sekä Ahvenanmaalta – mutta myös Oulusta – vastaten noin kolmannesta Naantalin voimalaitoksen puupolttoainekäytöstä.
Mitä harrastat tai mikä rooli vapaa-ajalla on sinulle?
Vapaa-ajalla tasapainotan hektistä työtahtia – nautin uimisesta; altaanpohjan laattojen laskeminen vie tehokkaasti ajatukset pois työasioista. Onneksi tytär harrastaa SM-tasolla räpyläuintia ja harjoittelee altaassa jopa 5 kertaa viikossa eli uimahallille vientireissulla isäkin käy välillä altaassa räpiköimässä muutaman altaanmitan.
Olen suorittanut myös AOWD- Sukelluskortin (Advanced Open Water Diver) ja takana on jo viitisenkymmentä sukellusta, pääosin Välimeren kristallin kirkkaissa ja miellyttävän lämpöisissä vesissä tyttäreni kanssa – Suomessa olen tehnyt vain yhden järvisukelluksen, kertoo Pertti Sundberg.
Mistä unelmoit?
Tällä hetkellä unelma on hyvin käytännönläheinen – kunpa saisimme nykyisen kodin Vantaalta myytyä ja löytäisimme Naantalin läheltä hyvien Föli-yhteyksien varrelta kauniin kahden auton tallilla ja avokeittiöllä varustetun kivitalon, johon voisimme perheen kanssa muuttaa ensi kesänä.
Talovinkkejä otan mielelläni vastaan, jos joku lukijoista on juuri miettimässä tuollaisen talonsa myyntiä…
Teksti: Tarja Siekkinen