Navigate 2020 tuo logistiikan ja meriteollisuuden ammattilaiset Turkuun
Navigate 2020 – logistiikan ja merenkulun ammattilaismessut Turussa 22.-23.1.2020 – Turun messukeskus täyttyy logistiikan ja merenkulun ammattilaisista
Messujen teemoina digitalisaatio, greenshipping, meriteollisuus ja merilogistiikka
Vuoden 2018 Navigate-tapahtumassa esittäytyi 200 erilaista alan yritystä ja toimijaa. Navigate -messut ovatkin yksi mielenkiintoisimmista Varsinais-Suomen meriteollisuuden ja logistiikka-alan tapahtumista. Tämän vuoden Navigate 2020 -messujen teemoja ovat mm. digitalisaatio, greenshipping, meriteollisuus ja merilogistiikka.
Naantalin Satama osallistuu messuille yhdessä BLRT konserniin kuuluvan Turun Korjaustelakan ja satamaoperaattori Stevenan kanssa. Stevena on osa KWH Logistics-ryhmää, joka on Suomen suurimpia logistiikkatoimijoita.
Stevena on perustettu Naantaliin vuonna 1982, satamaoperaattorin pääkonttori on sijainnut Naantalissa siitä lähtien. Stevena toimii Naantalissa kahdessa eri terminaalissa (Kantasatama & Luonnonmaa). Heillä on käytössä lähes 30.000 m2 monipuolista varastotilaa, joissa he suorittavat varastoinnin lisäksi useita erilaisia lisäarvopalveluita, kuten pakkausta, säkitystä ja bulkkausta. Heillä on käytössä myös autovaa’at.
Kuva: Suomen Ilmakuva/Naantalin Satama
Naantalin Satama vahva toimija Skandinavian rahtiliikenteessä
Naantalin Satama on yksi suurimmista Suomen satamista tonnimäärällä mitaten. Vuonna 2018 sataman laitureiden ja/tai vesialueitten kautta kuljetettiin yli 7,8 miljoonaa tonnia rahtia, mikä teki Naantalista Suomen 4. suurimman sataman. Vuotuisilla yli 1500:lla aluskäynnillä mitattuna Naantalin Satama eräs Suomen vilkkaimmista. Satama palvelee erityisesti lähialueen kauppaa ja ympäröivää teollisuutta, mutta elinkeinoelämää myös laajemmin Suomessa. Lyhyt ja nopea merimatka Ruotsiin ja päivittäiset tiheät linjaliikenteen reitit ja vuorot tekevätkin Naantalin Satamasta Suomen johtavan rahtisataman Skandinavian liikenteessä. Vuonna 2018 Ropax ja RoRo -aluksillakuljetettiin Naantalin sataman kautta lähes 150 000 rekkaa ja traileria, joihin oli lastattuna yli 2 miljoonaa tonnia rahtia. Vaikka Naantalin Satama onkin jo pitkään ollut tunnettu lähinnä bulksatamana, jossa lastataan ja puretaan suuria määriä kuivia ja nestemäisiä irtolasteja, on siitä 15 vuoden aikana kehittynyt myös yksi Suomen tärkeimmistä lauttaliikennesatamista.
Lauttaliikenteen reitillä Naantali-Långnäs-Kapellskär odotetaan lähivuosina kasvua ja Naantalin Sataman pitkäaikainen varustamokumppani Finnlines onkin jo ilmoittanut allekirjoittaneensa tilauksen kahdesta ropax-aluksesta China Merchants Jinling Shipyard (Weihai) -nimisen telakan kanssa (aiemmin AVIC Weihai). Molemmat telakat ovat nykyisin osa China Merchants Group:ia. Superstar-luokan ropax-aluksiksi kutsuttavia aluksia odotetaan liikenteeseen vuonna 2023. Alukset tulevat olemaan isompia kuin nykyiset Naantalissakin liikennöivät Star-luokan alukset, ja samalla Finnlinesin laivaston lippulaivoja niin koon kuin teknologiankin puolesta. Alukset ovat noin 230 metriä pitkiä ja niiden lastikapasiteetti on 5 100 kaistametriä sekä matkustajakapasiteetti noin 1 100 matkustajaa.
Kasvuodotuksia myös irtolastiliikenteeseen – investointeja satamainfraan
Naantalin satama on varautumassa lähitulevaisuudessa vilkastuvan laivaliikenteen palvelemiseen myös pidentämällä niin kutsuttua hiili- ja viljalaituriaan. Investoinnin tarkoitus on parantaa laiturin käyttöastetta luomalla edellytykset turvalliselle ja tehokkaalle lastinkäsittelylle. Pyrkimyksenä on minimoida laivojen odotusaikoja ja pääsyä laituriin sekä niiden purkaukseen tarvittavaa kokonaisaikaa koko laiturilinjalla. Laiturilinjaan toteutettava 82-metrinen laiturijatke laajentaa laituripaikkoja 15 ja 16. Hankkeen myötä laiturilinjan kokonaispituudeksi tulee lähes 460 metriä. Hankkeen rakentajaksi valikoitui Terramare Oy
– Laivaliikenteen kasvuun Naantalin Satamassa vaikuttavat muiden muassa sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan ja siihen kuljettimen välityksellä yhteydessä olevan voimalaitoksen siirtyminen lämpötuotannossaan kivihiilestä puuhakkeeseen. Laivaliikenteen kasvuun vaikuttavat myös idästä mahdollisesti saapuvan transitioviljan tulevat varastoinnit ja laivaukset. Myös suurten Panamax-luokan aluksien lisääntyvä käyttö viljakuljetuksissa satamassamme muun vilkastuvan laivaliikenteen kuten hakekuljetusten ohella vaikuttivat laiturijatkeen investointipäätökseen, kertoo sataman operatiivinen ja kaupallinen johtaja, Yrjö Vainiala.
Jo syksyllä 2017 Naantalin voimalaitoksella otettiin käyttöön uusi monipolttoaineyksikkö, joka korvasi osittain noin 50 vuotta käytössä olleen kivihiilivoimalaitoksen. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) omistuksessa oleva CHP-laitos tuottaa sähköä ja höyryä teollisuusasiakkaille sekä kaukolämpöä, joka toimitetaan Turkuun ja lähiseudun kaupunkeihin Euroopan pisimpiin kuuluvan kaukolämpötunnelin kautta.
– Naantalin monipolttoainevoimalaitos tulee siirtymään lämpötuotannossaan kokonaan kivihiilestä ympäristöystävällisempiin energialähteisiin ja biopolttoaineisiin kuten puuhakkeeseen vuoteen 2025 mennessä. Se tarkoittaa sitä, että kivihiileen verrattuna esimerkiksi haketta tarvitaan tonneissa yli kaksi- ja puolikertainen ja tilavuudeltaan viisinkertainen määrä saman lämpömäärän tuottamiseen. Vaikka suuri osa hakkeesta kuljetetaan voimalaitokselle maitse, niin myös meritse tuotavan hakerahdin myötä laivaliikenne tulee kasvamaan. Simulaatiomme osoitti, että suunniteltu pidennys lyhentää kokonaisläpimeno- ja odotusaikoja koko laiturilinjalla siinä määrin, että investointi kannatti toteuttaa. Pyrimme siis säilyttämään palvelutasomme ja välttämään tilanteita, joissa laivat joutuisivat odottamaan pitkiä aikoja päästäkseen laituriin, Vainiala toteaa.
Koko laiturilinjalla 15–16–17 laivataan mm. hiiltä, viljaa, sementtiä ja suolaa. Näistä viljan osuus on huomattava. Naantalin satama on Suomen suurin viljasatama. Jopa puolet Suomen vuotuisesta viljaviennistä kulkee Naantalin kautta. Satamassamme sijaitsevat massiiviset betoniset viljasiilot, joita operoi Suomen Viljava Oy, toimivat aikanaan Valtion viljavarastona. Niiden varastointikapasiteetti on todella suuri – noin 300 000 m3 ja 230 000 tonnia. Valtionyhtiö Suomen Viljavan omistamat siilot ovat Suomen suurimmat ja niillä on tärkeä rooli suomalaisen viljan viennissä ulkomaille, kertoo Vainiala.
– Laiturinpidennyshankkeemme, kuten myös muut käynnissä olevat investointimme, ovat omalta osaltaan turvaamassa asiakkaidemme tulevaisuuden toimintaedellytyksiä satamassamme, Vainiala toteaa lopuksi.
Naantalin Sataman vahvuuksia:
Erinomaiset liikenneyhteydet kaikkialle Suomeen, pääkaupungin ja edelleen Pietarin suuntaan (E18), länsirannikolle (VT 8) ja sisämaahan (VT 9 ja VT 10)
Syvä meriväylä 15,3 m mahdollistaa jopa Panamax-kokoisten alusten liikennöinnin
Finnlinesin tiheä säännöllinen lauttayhteys Ruotsiin mahdollistaa nopean jakelun myös Pohjoismaihin
Satama soveltuu hyvin bulkin käsittelyyn
Kaksi erillistä terminaalia tarjoavat vaihtoehtoja erilaisille tuotteille
Turun seudun ja Naantalin teollisuus lähellä
Turun Korjaustelakka Oy: Tiivistä yhteistyötä Sataman kanssa – turvallisuusasiat edellä
Naantalin sataman kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Turun Korjaustelakka Oy (Turku Repair Yard Ltd) on Naantalin Luonnonmaalla toimiva Pohjois-Euroopan suurin laivankorjaukseen erikoistunut kuivatelakka. Yhteistyö sataman kanssa on säännöllistä, sillä sataman käytössä on kaksi laituria, jotka sijaitsevat telakan alueella. Aktiivista yhteistyötä tehdään lisäksi turvallisuuteen ja ympäristöön liittyen.
Kuva: Turun Korjaustelakka/A.Soini
Turun Korjaustelakka Oy on vuonna 1989 perustettu yritys, joka työllistää noin 60 työntekijää ja lisäksi projektikohtaisesti 250–300 alihankkijaa. Telakalla tehdään muun muassa laivojen vuosihuoltoja, kunnossapitoa sekä perus- ja haverikorjauksia ja erilaisia muutostöitä. Telakointeja on noin 50–80 vuodessa, ja telakointiaika on keskimäärin kaksi viikkoa.
Turun Korjaustelakan HSSEQ (health, safety, security, environment, quality) -päällikkö Juha Ollin mukaan tiedonkulun on sujuttava ongelmitta, koska telakan toiminnasta ei saa aiheutua häiriötä satamaliikenteen laiturien käyttöön. Tämän varmistamiseksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi satamavalvonnan kanssa. Sataman toiminta on Ollille hyvin tuttua, sillä hän on toiminut aiemmin Naantalin satamassa muun muassa liikennepäällikkönä ja satamamestarina.
Poikkeusoloihin varautumista ja öljyntorjuntaa
Turun Korjaustelakkaa ja Naantalin satamaa yhdistävät ennen kaikkea turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät asiat.
– Olemme mukana Naantalin sataman huoltovarmuustoimikunnassa, jonka tehtävänä on muun muassa pyrkiä huolehtimaan, että satamaliikenne ja laivankorjauspalvelut toimivat normaalisti poikkeusolojen aikana, Olli kertoo.
Turun Korjaustelakka on Itämeren pohjoisosien ainoa telakka, joka pystyy ottamaan vastaan Aframax-luokan 250 metrin pituisia 100 000 tonnin raakaöljytankkereita. Seuraavaksi lähinnä vastaava telakka löytyy Puolasta.
– Turun Korjaustelakka tekee Naantalin sataman kanssa yhteistyötä myös öljyntorjunnassa. Esimerkiksi haverilaivoissa ennakoimme mahdollisia vuotoja puomittamalla aluksen telakoinnin yhteydessä. Olli tarkentaa. Turun Korjaustelakka siirtyi BLRT Gruppin omistukseen vuonna 2007.
Navigate messuilla hyvä tilaisuus verkostoitua alan toimijoiden kanssa
Tapahtuma luo hyvän mahdollisuuden verkostoitua alan toimijoiden, ammattilaisten ja yhteistyökumppanien kanssa. Navigate-messujen kaksipäiväinen ohjelma on täynnä mielenkiintoisia puheenvuoroja ja esitelmiä.
Tänä vuonna tapahtumassa järjestetään myös kansainvälinen Intelligencehunt6 – kilpailu, jossa korkeakouluopiskelijat kisailevat yhdessä yritysten kanssa ja tuovat uutta ja tuoretta näkemystä erilaisiin yritysten antamiin tehtävänantoihin eli caseihin.
Tervetuloa tutustumaan Naantalin Satamaan ja yhteistyökumppaneihin, löydät meidät osastolta A13, joten navigoi Navigateen.
Toivottavasti nähdään Turun messukeskuksessa ensi viikolla.
Naantalin Satama Oy