Haastattelu: Yrjö ”Ykä” Vainiala: ”Haikein mielin, mutta samalla uteliaana ja innolla uuteen elämänvaiheeseen”

©_Christine Braune_DFHT_Vainiala_ Satamajohtaja Yrjö Vainiala Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin Satamapäivät / 7.11.2023 juhlapuhe Lubekissä.

Naantalin Satama Oy:n satamajohtaja, diplomi-insinööri ja satamaneuvos Yrjö Vainiala jää eläkkeelle 1.2.2026.

Olet siirtymässä ansaitulle eläkkeelle – mitkä ovat nyt tunnelmat ja ajatukset?

Vuodet virtaavat – labuntur anni. Lähes 40 vuoden työura, joista 35 vuotta logistiikan parissa, erilaisissa ja eri pituisissa työsuhteissa ja tehtävissä tulee osaltani päätökseen. Työsuhteeni Naantalin Sataman kanssa päättyy vuoden 2026 tammikuun lopussa ja eläke alkaa juosta 1.2.2026. Viimeinen varsinainen työpäiväni oli torstaina 18.12.2025, jolloin juotiin satamassa eläköitymiskahvit.

Olo on hieman haikea, mutta uteliaana ja innolla odotan uutta elämänvaihetta. Työllä on ollut suuri merkitys omassa elämässä. Paitsi toimeentulon, se on tarjonnut yhteisöllisyyttä, verkostoja ja lisäksi vuosien varrella on kehittynyt hienoja ystävyyssuhteita. Monia työkavereita ja kollegoita, niin nykyisiä kuin jo edesmenneitä, jää kaipaamaan. Mukaan lähtee hienoja muistoja matkan varrelta. Kaikki työ mitä on saanut vuosien varrella tehdä, on ollut todella mielenkiintoista ja melko kansainvälistä. Työn kautta on saanut tavata ja tutustua suureen joukkoon mielenkiintoisia ihmisiä ja persoonia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Olet ollut Naantalin Sataman palveluksessa yli kaksikymmentä vuotta?

Aloitin Naantalissa työt 1.2.2005 ja työsuhteeni päättyessä tulee täyteen tasan 21 vuotta Naantalin Sataman palveluksessa. Ensimmäiset kymmenen vuotta työskentelin Naantalin kaupungin satamalaitoksessa satamajohtajan vakanssilla ja virkasuhteessa. Sataman yhtiöittämisen jälkeen toimin vajaat kymmenen vuotta Naantalin Satama Oy:ssä sekä operatiivisena että kaupallisena johtajana sekä nyt lopun ajan vielä sovitusti yhtiön kaupallisena johtajana aina eläköitymiseeni saakka.

Tunnen suurta iloa ja tyytyväisyyttä siitä, että olen oman kontribuutioni sataman kehittämisen eteen saanut antaa. Näiden lähes 21 vuoden aikana olen päässyt neuvottelemaan ja sopimaan käytännössä lähes kaikista sataman fiskaalisesti ja toiminnallisesti merkittävistä infrastruktuurihankkeista sekä erityisesti niiden rahoittamisen kannalta keskeisistä liikennöinti-, vuokra- ja palvelusopimuksista.

Satama on aika lailla ehtinyt muuttua näiden vuosien aikana?

Satama on paikka, joka ei koskaan valmistu ja pysyvää on ainoastaan muutos. Aina korjataan tai puretaan vanhoja satamarakenteita ja rakennetaan uutta, joten toimiala on hyvin pääomaintensiivinen. Kaikki Naantalin Satamassa toteutetut hankkeet on kuitenkin tehty sekä asiakkaidemme että sataman toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Rahaa kuluu välttämättömään ylläpitoon, korjaus- ja uudisrakentamiseen, mutta investoinnit myös tuottavat.

Lukuisten pienempien investointien ja ylläpidon lisäksi satamassa on näiden vuosien aikana tehty monia mittavia uudisrakennusinvestointeja kuten mm. syvennetty sataman sisääntuloväylä 15,3 metriin ja poistettu satama-altaasta öljysataman edustalta suuri ja vaarallinen Moton-matalikko, peruskunnostettu ja pidennetty bulk-laitureita, laajennettu kenttäalueita, rakennettu kokonaan uusi roro-pistolaituri 26/27, jota aluskoon kasvaessa eri vaiheissa on pidennetty ja aivan viime vuosina vielä varusteltu mm. automaattisella mooring -järjestelmällä, maasähkön syöttöjärjestelmällä sekä säädettävillä ylä- ja alarampeilla. Laiturialueille on rakennettu myös alusjätevesien vastaanottojärjestelmä ja kytketty se kunnalliseen jätevesiverkostoon.

Viimeksi satamassa on peruskunnostettu vanha matkustajaterminaali ja toimistorakennus, rakennettu useita varastoja, tarkastushalli tullille, check in -tarkastuskopit matkustajaliikenteelle, led-valaistusjärjestelmä, tunnistusjärjestelmiä sekä aitalinjoja ja portteja jne.

Oleellisin muutos satamassa on ehkä ollut sen muuttuminen lähes ainoastaan neste- ja kuivabulkkia käsittelevästä satamasta myös merkittäväksi Roro- ja Ropax-satamaksi Suomessa, mikä on näkynyt matkustajamäärien sekä rekka- ja trailerliikenteen kasvuna lauttaliikenteessä. Uutta Roro-laituria 26/27 ja kenttäalueita alettiin rakentamaan jo vuonna 2005, mutta samalla ymmärrettiin, että kehitys ei jää tähän, sillä muun muassa aluskoot tulevat kasvamaan ja sitä kautta laituria on pidennettävä ja kenttäalueita edelleen laajennettava.

Sataman organisaatiokin on kokenut muutoksia?

Kun satamanpito Naantalissa yhtiöitettiin, aloitti vuoden 2015 alussa Naantalin Energia Oy:n toimitusjohtaja Pasi Haarala toimitusjohtajana myös Naantalin Satama Oy:ssä. Yhteistyömme sekä työnjakomme sataman siirtyessä kunnallisesta päätöksentekomallista ja ohjauksesta yhtiömalliin toimi Pasin kanssa alusta alkaen erinomaisesti. Muutamia vuosia myöhemmin johtoryhmämme täydentyi, kun rekrytoimme Pasin kanssa Hannu Kallion satamaan alun perin ensin kehityspäälliköksi. Hannu osoittautuikin nopeasti onnistuneeksi rekrytoinniksi ja hänet nimitettiin operatiiviseksi johtajaksi vuoden 2024 toukokuussa ja vuoden 2025 alusta jo yhtiön nykyiseksi toimitusjohtajaksi. Pasi palasi takaisin päätoimiseksi Naantalin Energian toimitusjohtajaksi ja minä olen vetäytymässä eläkkeelle.

Hannun kanssa olin sittemmin vielä valitsemassa teknistä päällikköä Juha Ketoniemeä sekä liikennepäällikköä Jussi Lehtosta satamaan. Myöhemmin organisaatio on edelleen täydentynyt ja saanut nykyisen muotonsa, kun Hannu pääsi vielä valitsemaan satamaan ja omaan johtoryhmäänsä talouspäälliköksi Hetti Virtasen sekä kehityspäälliköksi Tanja Angelovan.

Rekrytoinnit aikanaan käynnistyivät ja saivat vauhtia, kun satamayhtiön hallitus tiedosti henkilöstön ikärakenteen ja ymmärsi, että satamasta olisi eläköitymässä lähivuosien aikana useita henkilöitä niin satamavalvonnasta, työnjohdosta kuin sataman ylimmästä johdostakin. Sataman toimivalle johdolle annettiin tehtäväksi varmistaa paitsi organisaation jatkuvuus niin arvioida myös organisaation uudistamis- ja kehittämistarpeita. Sataman johdossa ja hallituksessa on tehtyihin valintoihin oltu tyytyväisiä. Porukka on osaavaa, hyvä henkistä ja ”virtaa vanttuissa” tuntuu riittävän.

Pasille ja Hannulle haluan tässä yhteydessä osoittaa suuret kiitokset näistä hienoista ja mieleen painuneista työntäyteisistä yhteistyön vuosista ja työkaveruudesta.

Miten koit muutoksen, kun satamat Suomessa yhtiöitettiin?

Suuri muutos tosiaan tapahtui, kun Suomen satamat vuonna 2015 yhtiöitettiin. Kunnallinen päätöksenteko on luonteeltaan demokraattista ja hallinnollista, kun taas moderni satamanpito vaatii liiketoiminnallista ja nopeaa reagointia. Kunnallinen päätöksenteko on monivaiheista, jossa päätökset kulkevat usein valmistelun, lautakunnan, kunnanhallituksen ja lopulta valtuuston kautta. Tämä ketju voi kestää kuukausia, mikä on liikaa nopeasti muuttuvilla logistiikkamarkkinoilla.

Kunnallisiin päätöksiin liittyy myös kuntalain mukainen oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus, joka voi viivästyttää esimerkiksi investointeja tai sopimusten voimaantuloa pitkäksikin aikaa. Viranomaistoiminnassa asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Liiketoiminnassa tarvitaan usein liikesalaisuuksien suojaa ja nopeita neuvotteluja, jotka eivät sovellu julkiseen päätöksentekoon.

Osakeyhtiömuodon edut päätöksenteon kannalta ovat tunnetusti mm. siinä, että osakeyhtiössä hallitus ja toimitusjohtaja voivat tehdä operatiivisia päätöksiä esimerkiksi hinnoittelun, asiakassopimusten tai pienempien investointien suhteen välittömästi ilman poliittista koneistoa. Yhtiö voi myös ottaa lainaa ja tehdä investointipäätöksiä itsenäisesti yhtiöjärjestyksen puitteissa ilman, että ne kuormittavat suoraan kunnan talousarviota tai vaativat valtuuston hyväksyntää jokaiselle vaiheelle.

Yhtiön johdolla on osakeyhtiölain mukainen velvollisuus edistää yhtiön etua, mikä mahdollistaa puhtaasti taloudellisten ja toiminnallisten kriteerien painottamisen poliittisten kompromissien sijaan. Vaikka kunnat säilyivät satamayhtiön omistajina, osakeyhtiömuoto erotti poliittisen päätöksenteon ja päivittäisen liiketoiminnan.

Mielestäni satamien yhtiöittäminen oli aikanaan lopulta vain hyvä asia Suomen satamille. En usko, että entisellä hitaalla ja monivaiheisella päätöksentekomallilla kyettäisiin satamia enää tehokkaasti johtamaan ja kehittämään, saati nykyhaasteisiin vastaamaan. Omistajan, yhtiön hallituksen ja toimivan johdon roolien selkeä erottelu on tärkeää vastuukysymysten ja tehokkaan hallinnon kannalta. Omistajan kuuleminen on tietysti paikallaan fiskaalisesti merkittävissä ja riskipitoisissa kysymyksissä. Keskusteluyhteyden on syytä olla hyvä myös siksi, että kunnilla on kaavoitusmonopoli ja ne voivat siten merkittävästi vaikuttaa satamien ja satamasidonnaisen teollisuuden toimintaedellytyksiin ja sijoittumiseen sekä menestymisen mahdollisuuksiin.

Minkälaisessa muutoksessa satamien liiketoimintaympäristö on mielestäsi tällä hetkellä?

Kaavoitus- ja ympäristöasiat, erilaiset lupaprosessit, turvallisuuskysymykset yms. juoksuttavat satamia kuten ennenkin, mutta viime vuosien aikana lisäksi maailmaa koetellut pandemia, Ukrainan sota, talouden epävarmuus kauppasotineen, ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat, energiamurros, digitalisaatio jne. ovat haastaneet satamia aivan uudella tavalla ja lisäksi satamia koskeva regulaatio on kiristynyt.

Varustamo- ja kuljetusalalla on tällä hetkellä selkeä suuntaus kohti suurempia yrityskokoja. Konsolidaatio eli yritysten keskittyminen on yksi alan keskeisistä trendeistä, jota ohjaavat tarve tehostaa toimintaa ja vastata teknologisiin vaatimuksiin. Yritykset tekevät strategisia yritysostoja rakentaakseen kestävämpiä toimitusketjuja. Keskittymisellä pyritään sekä tehostamaan toimintoja että hyödyntämään skaalaetuja ja näin parantamaan kannattavuutta tilanteessa, jossa nousseet kustannukset ja epävakaa geopoliittinen tilanne luovat paineita. Tämä kehitys ja yritysjärjestelyt saattavat mahdollisesti myös keskittää kuljetusvirtoja ja aiheuttaa muutoksia kuljetusvirtojen suuntaan ja volyymiin.

Kestävä kehitys ja ympäristövaatimukset päästöjen vähentämiseksi ja hiilineutraaliustavoitteet edellyttävät siirtymää puhtaaseen teknologiaan. Siirtymä vähäpäästöisiin ja fossiilittomiin energiamuotoihin meri- ja maaliikenteessä vaatii uutta infrastruktuuria ja edellyttää investointeja enenevässä määrin myös satamissa. Energiamurros tarjoaa toisaalta satamille uusia laaja-alaisempia rooleja energian tuotannon ja jakelun ekosysteemeissä luoden mahdollisesti satamille jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Syventyvät teolliset kumppanuudet ja satamien vahvistuva rooli energiasektorilla vaativat tosin aiempaa laaja-alaisempaa ymmärrystä ja osaamista. Toisaalta vetytalouden lopullinen läpilyönti antaa kuitenkin vielä odotuttaa itseään ja harppaus sitä kohti on kestänyt kauemmin kuin yleisesti vielä jokunen vuosi sitten Suomessa uskallettiin toivoa. Regulaation kautta tämäkin etenee.

Digitalisaatio ja automaatio puolestaan etenee vauhdilla satamissa ja datan hyödyntäminen luo uusia mahdollisuuksia satamien tehokkuuden parantamiseen, mutta vaatii kyberturvallisuutta ja ymmärrystä digitalisaation hallitusta käyttöönotosta monitoimijaympäristössä. Digitalisaatio, tekoälyn hyödyntäminen ja erilaiset tietokoneavusteiset suunnittelun apuvälineet muuttavat työtehtäviä ja lisäävät samalla myös koulutustarpeita.

Resilienssi, huoltovarmuus, kyberturvallisuus jne. ovat nykyisin satama- alankin seminaareissa ja yhteistyöfoorumeilla kestoaiheita. Kauppa- ja suuravaltapolitiikka, geopoliittiset ja ulkopoliittiset jännitteet sekä lisääntyneet turvallisuusriskit Suomen lähialueilla ovat nostaneet kriittisten toimitusketjujen roolin ja tarpeet niiden turvaamisen uudelle tasolle. Muuttunut tilanne vaatii myös satamilta ja sen yhteistyökumppaneilta aiempaa vahvempaa varautumista, turvallisuusratkaisujen kehittämistä sekä muuntautumiskykyä.

Miten näet kunnallisten yleisten satamien roolin nykytilanteessa?

Satamilla ei ole vain suoria vaan usein myös huomattavia epäsuoria taloudellisia vaikutuksia alueen talouteen ja hyvinvointiin. Satamat ylipäätään mahdollistavat tietyn teollisen toiminnan ja sitä tukevan moninkertaisen palveluliiketoiminnan alueella. Yleiset kunnalliset satamat tuottavat tuloja omistajilleen tulouttamalla osan perimistään satamamaksuista ja vuokrista, jotka puolestaan voidaan edelleen sijoittaa julkisiin palveluihin ja muuhun yleistä hyvinvointia edistävään toimintaan.

Satamat voivat vauhdittaa merkittävästi paikallista taloutta toimimalla tärkeinä kaupan, työpaikkojen ja teollisuuden kehityksen keskuksina, mikä puolestaan houkuttelee investointeja ja parantaa infrastruktuuria. Satamat ja satamasidonnainen teollisuus luovat monenlaisia suoria ja epäsuoria työpaikkoja. Tämä luo voimakkaan kerrannaisvaikutuksen, joka edistää talouden vakautta ja kasvua. Tehokkaat satamat mahdollistavat lisäksi tavaroiden sujuvan liikkumisen, lyhentävät toimitusaikoja toimitusketjussa ja vähentävät toimitusketjujen kustannuksia, mikä edelleen parantaa yritysten kilpailukykyä markkinoilla. Monet satamat voivat toimia myös esimerkiksi risteilyterminaaleina, houkutellen matkailijoita ja vauhdittaen paikallista ravintola-, vähittäiskauppa- ja matkailualaa.

Satamien kehittäminen vaatii usein huomattavia investointeja ympäröivään infrastruktuuriin, mukaan lukien paremmat tiet ja satamayhteydet, rautatieyhteydet ja kunnallistekniikan parannukset. Nämä parannukset hyödyttävät laajempaa yhteisöä, parantavat liikenneyhteyksiä ja houkuttelevat lisää investointeja. Nykyaikaiset ja hyvin toimivat satamat houkuttelevat suoria sijoituksia ja kannustavat niihin liittyvien satamasidonnaisten teollisuudenalojen, logistiikkakeskusten, varastojen ja teollisuuspuistojen keskittymistä ympäröiville alueille.

On aivan luonnollista, että satamamaksuista ja sopimuksista kumppaneiden kesken neuvoteltaessa syntyy liiketoiminnan luonteesta johtuvaa normaalia kädenvääntöä. On kuitenkin hienoa havaita, että valtaosa asiakkaistamme, yhteistyökumppaneistamme ja muista sidosryhmistämme osaavat lopulta myös arvostaa yleisten satamien työtä palvelun tarjoajina, talouden boostaajina ja työllistäjinä sekä infrastruktuurin ylläpitäjinä ja ymmärtävät satamien roolin ja merkityksen, joka on vain korostunut nykyisessä maailman tilanteessa.

Mitä kehittymisen mahdollisuuksia näet Naantalin Satamalla olevan jatkossa?

Kaikilla satamilla on omat vahvuutensa ja toisaalta rajoitteensa. Haasteita, mutta myös mahdollisuuksia Naantalin Satamalla ja sen johdolla kyllä riittää jatkossa. Yksityiskohtiin menemättä, uskon mahdollisuuksia löytyvän niin bulk-liikenteessä kuin lauttaliikenteessäkin. Nykyjohdolla ja satamayhtiön hallituksella on kyllä sekä kykyä että osaamista analysoida liiketoimintaympäristön muutoksia riittävästi, arvioida niiden mahdollisia vaikutuksia, tehdä johtopäätöksiä ja käynnistää tarvittavia toimenpiteitä.

Miten sataman johtotehtäviin pätevöidytään?

Satamien johtotehtäviin voi pätevöityä monin eri tavoin. Mitään valmistavaa suoraa tutkintoa satamajohtajan tai nykyisin sataman toimitusjohtajien tehtäviin ei ole. Mikäli tällaisiin tehtäviin hakeutuu, niin haitaksi ei ole, jos on teknillistä, liiketaloudellista ja kaupallista osaamista sekä kokemusta mahdollisesti myös logistiikkatoimialasta ja ymmärrystä sataman asiakkaiden kuten varustamoiden, satamaoperaattoreiden ja kuljetusliikkeiden liiketoiminnasta.

Mistään rakettitieteestä ei kuitenkaan ole kyse – kokemusta karttuu ja tekemällä oppii. Vanhaa sanontaa käyttäen voikin todeta, että ”Jos Luoja antaa viran, hän antaa myös järjen”. Organisaatiota voi myös aina tarkoituksenmukaisella tavalla kehittää ja vahvistaa erilaisella osaamisella. Kaikkea ei tarvitse itse osata ja hallita. Kirjallinen ja suullinen esitystaito on oltava hyvä. Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen edellyttää myös riittävää kielitaitoa. Työ vaatii lisäksi määrätietoisuutta, sitkeyttä ja usein paksua nahkaa. Koska aina ei viitsi murjottaa, on työn vastapainoksi hyvä olla elämässä muutakin sisältöä kuten harrastuksia. Suureksi eduksi on, jos omaa vielä hyvän huumorintajun.

Miten itse ajauduit logistiikan pariin ja satama-alalle töihin?

Valmistuin aikanaan 80- ja 90-luvun taitteessa diplomi-insinööriksi Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta, konetekniikan koulutusohjelman tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehdolta. Jatko-opintoja suoritin töiden ohella mm. Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja logistiikan laitoksella kauppatieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon tähtäävässä jatkokoulutusohjelmassa noin 50 opintoviikon verran.

Alun perin suunnitelmissani oli valmistuttuani lähteä rakentamaan öljynporauslauttoja ja laivoja tai vaihtoehtoisesti paperi- ja selluteollisuuden laitteita ja koneita. Harjoittelu ja työkokemukset nuorena teekkarina ja insinöörinalkuna 80-luvulla osoittivat vahvasti siihen suuntaan. Olin töissä mm. Rauma-Repolan Porin tehtailla tuotekehityksessä sekä Mäntyluodon ja Rauman telakoilla niin suunnittelijana kuin työnjohtajanakin. Olin myös välillä töissä Kemiran Vuorikemian tehtailla Porissa kunnossapidossa sekä Sveitsissä Karton- und Papierfabrik Deisswil AG:ssa suomalaisen Tampellan toimittaman kartonkikoneen käyttö-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä valmistamassa mm. Toblerone-suklaan pakkauskartonkia. Edellisten lisäksi olin töissä myös AP:n Konepaja Oy:ssä sekä Outokumpu Oy:n Tornion jaloterästehtaalla kuumavalssauslinjan asennustöissä ja koekäytön valvojana saksalaisten ja japanilaisten laitetoimituksessa.

Varsinaisesti logistiikan ja satamien kanssa jouduin kunnolla tekemisiin, kun siirryin 80-luvun loppupuolella Rautaruukki Oy:n Raahen Terästehtaalle vakituiseen työhön myynnin- ja tuotannonsuunnitteluun, jossa sain suunnitella ja koordinoida teräsryhmän vientikuljetuksia ja laivauksia Keski-Euroopan satamiin sekä jatkokuljetuksia satamista edelleen asiakkaille yhteistyössä Rautaruukin eri tehtaiden ja asiakkaiden, rahtaajien, huolitsijoiden jne. kanssa. Tein työn ohessa myös diplomityön aiheesta ”Terästehtaan kansainvälisen kuljetus- jakelujärjestelmän kehittäminen”, jonka sain anomuksesta tehdä poikkeuksellisesti tuotantotalouden laitokselle käsiteltävän aiheen takia.

Tämän jälkeen minut palkattiin suoraan vasta perustetun Rautaruukki-konsernin tytäryhtiön Oy JIT-Trans Ltd:n palvelukseen, jossa toimin konsernin kuljetuslogistiikan suunnittelu- ja kehittämispäällikkönä sekä myös laatupäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä. Muutto Oulusta tuli Helsinkiin, koska toimisto sijaitsi konsernin Helsingin pääkonttorilla. Jatko-opintoja suoritin töiden ohella mm. Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja logistiikan laitoksella kauppatieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon tähtäävässä jatkokoulutusohjelmassa noin 50 opintoviikon verran.

Oy JIT-Trans Ltd:n tehtävänä oli suunnitella ja hoitaa yhden Suomen suurimpiin kuuluvan rahdinantajan, Rautaruukki-konsernin, raaka-aine- ja tuotekuljetuksia sekä myydä konsernin kuljetusvirtoja ja frekvenssiä hyödyntäen kuljetus- ja muita logistisia palveluja soveltuvin osin myös konsernin ulkopuolisten asiakkaiden tarpeisiin. Yhtä tuotettua terästonnia kohden, vuodessa noin 2,5 miljoonaa tonnia, kuljetettiin Rautaruukissa noin 4 – 5 kertainen määrä joko raaka-aineita tehtaille, valmiita terästuotteita asiakkaille tai puolivalmisteita edelleen jatkojalostettavaksi omille tehtaille. Vuotuinen kuljetusvolyymi oli yhteensä noin 11 miljoonaa tonnia.

Toimituksissa turvauduttiin kaikkiin kuljetusmuotoihin. Vientitoimituksia oli yli 30 maahan, viennin lastaussatamia noin 10 ja purkaussatamia yli 80. Käytössä oli kaksi omaa tehdassatamaa. Raaka-ainetuonti hoidettiin pääasiassa aika- ja bareboat rahdatulla puskuproomulaivastolla ja junilla sekä vientitoimitukset laivoilla, autoilla, junilla, konteissa ja junalauttakuljetuksina. Runkokuljetukset Suomesta hoidettiin pääasiassa aika- ja matkarahdatuilla aluksilla ja jakelu kontinentilla eri kuljetusmuodoilla.

Lähes kymmenen Rautaruukissa vietetyn vuoden jälkeen siirryin Satakunnan ammattikorkeakouluun (SAMK), tekniikan ja merenkulun toimialan, tekniikan Rauman yksikköön, jossa toimin yliopettajana sekä koulutusohjelman ja osaston johtajana lähes seitsemän vuoden ajan vastaten logistiikkainsinöörien koulutusohjelmasta, sen suunnittelusta ja toteutuksesta. Vuoden ajan vastasin myös tuotantotalouden koulutusohjelmasta. Ohjasin tuolloin useita kymmeniä insinööritöitä ja pääsin sitä kautta tutustumaan useiden yritysten logistiikan kehityskohteisiin ja -tarpeisiin. Noin kolmesataa insinööriä valmistui koulutusohjelmasta, joista monet ovat menestyneet työelämässä erinomaisesti, ja joita aika ajoin myös työasioissa kohtaan nykyään.

Sinulle on matkasi varrella kertynyt myös erilaisia logistiikan alan yhdistysten ja yhtiöiden hallitus- ja luottamustehtäviä ja jäsenyyksiä?

Olen toiminut mm. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys (LOGY) ry:n valtakunnallisen kattojärjestön hallituksen jäsenenä, jossa nykyään on noin 3600 henkilö- ja 450 yritys- ja yhteisöjäsentä. Piirien tai alueiden hallituksissa olen toiminut sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa.

Olen ollut myös hallituksen jäsen Suomen Satamaliitto ry:ssä tai nykyisessä Suomen Satamat ry:ssä sekä toiminut vuosien varrella liiton eri työryhmissä esimerkiksi ympäristötyöryhmässä.

Olen myös ollut koko sen ajan kuin olen työskennellyt Naantalin Satamassa jäsenenä mm. Turun Kauppakamarin kuljetusvaliokunnassa sekä satamayhtiön edustajana Itämeren Satamajärjestössä (Baltic Ports Organization) ja Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa.

Toimin myös muutaman vuoden Pilot Turku Oy:n (Oy Promoting Intermodal Logistics Operations in Turku Ltd) hallituksessa. Kyseisen kehitysyhtiön tarkoituksena oli kehittää Turun aluetta logistisena keskuksena ja edistää eri liikennemuotojen välistä yhteistyötä (intermodaalisuutta).

Olet saanut ansioistasi useita tunnustuksia ja huomionosoituksia?

Kun pitkään jaksaa niin joskus voi kiitostakin saada. Tuntuu tietysti hyvältä, kun saa tunnustusta yhteisöltä tai toimialalta.

Muun muassa Turun Kauppakamarilta sekä Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:ltä sain vuonna 2014 tunnustusta ”valtakunnallisesti merkittävästä Varsinais-Suomen alueella toteutetusta työstä Suomen logistiikkatoimialan ja logistiikkapalveluiden kehittämiseksi”.

Suomen Satamaliitto ry puolestaan huomioi minua ”satamien hyväksi tehdystä merkittävästä työstä” 2023.

Ehkä kuitenkin hienoin saamani tunnustus tuli, kun Tasavallan Presidentti avoimella ja allekirjoittamallaan kirjeellään 22.11.2024 soi minulle satamaneuvoksen nimen ja arvon.

Mitä aiot ensimmäiseksi tehdä, kun nyt jäät vapaalle?

Ensin vietetään joulua ja otetaan vastaan uutta vuotta. Varmasti joutuu joulupukkiakin lapsille esittämään. Uudenvuoden aattona on ohjelmassa Tosca-ooppera Oopperatalolla Helsingissä ja loppiaisena Strauss-konsertti Finlandia-talolla. Tammikuun aikana on lisäksi ohjelmassa teatterimatka Tampereelle, johon mahdutetaan mukaan myös jääkiekko-ottelu Nokia Areenalla. Onpa ohjelmassa vielä yksi rock-konserttikin. Kaikkiin on liput hankittu ja paikat varattu.

Myös matka Välimeren rannoille on hakusessa. Lisäksi kalastustarvikkeet pitää huoltaa talven aikana kevättä varten ja vanhoihin golf-mailoihin pitää laitattaa uudet gripit. Keväämmällä pitäisi rempata ja saattaa vielä vanha omakotitalo myyntivalmiiksi. Kaikenlaista eläkeläisen pikku hommaa ja puuhastelua siis…

LOPUKSI haluan kiittää koko työyhteisöä sataman eteen tehdystä työstä ja yhdessä kuljetusta matkasta – ja erikseen vielä satamavalvonnan pitkäaikaisia konkareita Rouvalin Tipiä, Leimen Karia, Eskolan Lassea, Blomqvistin Kaita, jotka ovat olleet Naantalin Sataman palveluksessa jopa pitempään kuin minä itse. Erityiskiitokset vielä Tarja Siekkiselle, joka toimi aikanaan muun muassa satamalautakunnan sihteerinä ja 20 vuoden ajan assistenttinani, jolla ei varmasti aina ollut helppoa seurata impulsiivisen esimiehensä ajatuksenjuoksua ja pysytellä vauhdissa mukana. SUURET KIITOKSET.