Satamassa töissä: Haaveilin aina merialasta – merikapteeni Pauliina Niinistö  

Esittelyssä sataman kesätyöntekijä, satamavalvoja Pauliina Niinistö

Pauliina vietti osan lapsuudestaan Yhdysvaltojen Dallasissa ja on asunut  Varsinais-Suomessa koko nuoruutensa. Suurimmaksi intohimokseen Pauliina mainitsee merialan – ja kaiken siihen liittyvän. Pauliinan ilonaiheita ovat lapsi ja terveys, sujuva arki, muu perhe sekä ystävät. Henkilökohtaisiksi vahvuuksiksi Pauliina mainitsee mm. periksiantamattomuuden ja positiivisten asioiden näkemisen haastavinakin aikoina.

Milloin aloitit työt Naantalin sataman palveluksessa? Miten olet viihtynyt ja miten työpäiväsi näyttäytyy?

Aloitin kesätyöntekijänä satamavalvojana toukokuun lopulla ja olen viihtynyt täällä hyvin. On ollut mielenkiintoista nähdä sataman vilkas toimintaympäristö ja oppia siitä: se antaa uutta ja erilaista näkökulmaa myös rahtilaivalla työskentelyyn.

Satamavalvojan tehtävät koostuvat muun muassa laivojen irrotuksista ja kiinnityksistä ja muista aluspalveluista (veden ja sähkön anto laivoille ym.)  sekä yleisen järjestyksen valvonnasta. Työ on vaihtelevaa ja monipuolista, ja se on yllättänyt positiivisesti.

Koulutustaustasi ja työkokemuksesi? Mitä olet tehnyt aikaisemmin työksesi?

Kirjoitin ylioppilaaksi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion merilinjalta vuonna 2014. Olen tiennyt aina haluavani merialalle jo yläasteelta saakka.

Valmistuin kesäkuussa 2026 merikapteeniksi Yrkeshögskolan Noviasta, Aboa Maresta.  Koulutus pitää sisällään sekä teoriaa että käytännön harjoittelua.

Koulutuksessa saa perusvalmiudet navigoinnista, lastinkäsittelystä sekä aluksen operoinnista. Käsittelin opinnäytetyössäni yksinhuoltajuuden ja merityön yhdistämisen haasteita ja mahdollisuuksia.

Opiskeluaikana työskentelin useissa eri varustamoissa, lähinnä laivan puolimatruusina. Puolimatruusi osallistuu laivan käytännön töihin ja huoltoon sekä oppii merimiestaitoja. Merikapteenin tutkinto vaatii vuoden merityöskentelyn kansimiehistössä. Olen ollut yhteensä kahdeksalla rahtilaivalla, yhdellä merenmittausveneellä ja kolmella purjelaivalla töissä.

Halusin päästä kokemaan opintojen aikana mahdollisimman monta eri alustyyppiä. Toistaiseksi viimeisimmiksi törneiksi ovat jääneet 1. perämiehen tuuraukset Finneco II -aluksella, mikä purjehtii Suomen lipun alla. Laiva kulkee Vuosaareesta Espanjaan. Yhden törnin pituus on kolme viikkoa. Se on yksi kolmesta Finnlinesin Eco-luokan hybridiroroista, jotka kulkevat vähäpäästöisellä polttoaineella. Laivalla on pituutta 238 metriä ja leveyttä 34 metriä. Laivan rahtikapasiteetti on 5 800 kaistametriä, eli se pystyy kuljettamaan kerralla noin 400 perävaunua kutakin merimatkaa kohden.
Yhteishenki toimi laivalla hyvin, ja pidin työstä kovasti. Minua kohdeltiin naisena yhtä tasa-arvoisena.

Nämä törnit ovat jääneet mieleen erittäin tärkeinä ja onnistuneina, koska koin saavuttaneeni työssäni paljon ja tehneeni asioita oikein, jotta pääsin tähän pisteeseen.

Onko jokin asia laivoilla työskentelyssä yllättänyt?

Hyvin monet asiat, hieman laivatyypistä riippuen. Tankkereilla on paljon erilaisia vaatimuksia esim. turvallisuusasioissa.

Miksi viihdyt meritöissä?

Pidän itsenäisestä työskentelystä, merityössä pääsee haastamaan itseään.  Merillä olemiseen addiktoituu vahvasti ja parhaimmillaan laivan miehistö on työntekijälle kuin toinen perhe.

Mitä harrastat tai mikä rooli vapaa-ajalla on sinulle?

Kaksipyöräiset ovat olleet lähellä sydäntäni nuoruudesta asti. Lenkkeily yksin, lapsen tai ystävän kanssa ja kuntotreenit pitävät ajatukset kasassa. Hankin juuri myös gravel-pyörän, mikä innoittaa minut uusille ja vielä tuntemattomille sorateille ja maastopoluille.

Mistä haaveilet?

Haaveilen vakituisesta työpaikasta joko merellä tai maissa.

Minkä salaisuuden haluat paljastaa lukijoillemme?

Työskentelin ensimmäisessä merityössäni Suula-aluksella puolimatruusina.