Siirry sisältöön

Naantalin sataman kokonaisliikenne 6,6 miljoonaa tonnia vuonna 2017

Kuva: Naantalin Satama/Suomen Ilmakuva

Naantalin sataman laitureiden ja/tai vesialueitten kautta (sis. öljyjalostamon liikenteen) kuljetettiin vuonna 2017 yhteensä hieman yli 6,6 miljoonaa tonnia rahtia. Satama-alueen kokonaisliikenne (lastattu + purettu) laski noin 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisliikenteestä Kantasataman ja Luonnonmaan satamanosan liikenteen osuus oli noin 45 % eli yhteensä lähes 3 miljoonaa tonnia, josta ulkomaan liikennettä lähes 95 %. Tavaraa kulki edellä mainittujen satamanosien kautta lähes täsmälleen sama määrä kuin vuotta aiemmin. Nesteen öljyjalostamon ja -sataman liikenteen osuus Naantalin satama-alueen kokonaisliikenteestä oli 55 % eli noin 3,6 miljoonaa tonnia, missä puolestaan laskua lähes 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Öljyjalostamon liikenteestä noin 59 % oli ulkomaan ja 41 % kotimaan liikennettä.

Ulkomaan liikenteen osuus Naantalin satama-alueen kokonaisliikenteestä oli noin 75 % eli 4,97 miljoonaa tonnia ja kotimaan liikenteen (sis. Naantalin ja Ahvenanmaan Långnäsin välisen roro-liikenteen sekä lähinnä polttoaineiden jakeluun liittyvän rannikkoliikenteen) osuus vastaavasti 25 % ja 1,63 miljoonaa tonnia. Kokonaisliikenteestä ulkomaan vientiä oli noin 1,55 miljoonaa tonnia ja ulkomaan tuontia 3,42 miljoonaa tonnia. Kotimaasta tulevaa tavaraa purettiin Naantalin eri satamanosissa yhteensä noin 0,66 miljoonaa tonnia. Kotimaan eri satamiin laivattavaa tavaraa puolestaan lastattiin Naantalin eri satamanosissa yhteensä 0,97 miljoonaa tonnia.

Aluskäynnit lisääntyivät

Aluskäyntejä oli Naantalin satamassa vuonna 2017 yhteensä 1589, mikä on noin 6 % eli 94 käyntiä enemmän verrattuna vuoteen 2016. Kantasatamassa ja Luonnonmaalla aluskäyntejä oli yhteensä 63 enemmän ja öljysatamassa puolestaan 31 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alusten yhteenlaskettu nettovetoisuus kuitenkin laski lähes 4 % ollen yhteensä noin 9,8 miljoonaa NT.

Talouden käänne parempaan heijastui suuryksikköliikenteeseen

Rekkoja, trailereita ja erilaisia muita raskaan liikenteen yhdistelmiä kulki Naantalin sataman kautta lauttaliikenteessä yhteensä 133 679 yksikköä ts. yli 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. RoRo- ja Ropax-aluksilla Naantalin satamaan saapuvissa tai lähtevissä erilaisissa kumipyöräyhdistelmissä kuljetettiin vuoden 2017 aikana lähes 1,92 miljoonaa tonnia rahtia, mikä on noin 3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Naantalin sataman kautta matkusti Ropax-aluksilla yhteensä 163 705 henkilöä, joista vapaa-ajalla matkustavien ns. tarvematkustajien osuus oli yhteensä 51 674.

Kuivat ja nestemäiset irtolastit vähenivät

Kuivia irtolasteja kuljetettiin Naantalin sataman kautta vuonna 2017 yhteensä yli 0,97 miljoonaa tonnia, mikä oli kokonaisuudessaan noin 5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Bulk-tuotteisiin liittyy voimakasta vuosittaista ja kausittaista vaihtelua – niin nousua kuin laskuakin. Vuonna 2017 lasku johtui suurelta osin viljan kuljetusmäärien vähentymisestä (- 23 %) edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin sitä kulki sataman kautta kuitenkin lähes ennätysmäärä. Hiilen kuljetukset satamaan olivat puolestaan lähes samalla tasolla (- 2%) kuin vuotta aiemmin. Kuivista irtolasteista liikenne puolestaan kasvoi rehuissa (+126 %), suolassa (17 %) ja sementissä (25 %), jota kulki Naantalin kautta enemmän kuin koskaan aiemmin.

Nestemäisiä irtolasteja kuljetettiin vuonna 2017 Naantalin sataman laitureiden ja/tai vesialueiden kautta yhteensä noin 3,72 miljoonaa tonnia, missä laskua 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Mainitusta määrästä valtaosa ts. lähes 97 % oli Naantalin öljyjalostamon liikennettä


Yli puolet Suomen ja Ruotsin välisestä rekka- ja trailerliikenteestä lautoilla kulkee Naantalin sataman kautta, mikä tekee Naantalin satamasta Suomen johtavan Skandinavian rahtiliikenteen sataman. Lauttalinjojen vuorokautisten lähtöjen lukumäärä ja lyhyt merimatka tuovat kuljetuksiin sitä tehokkuutta, jota ammattimainen rahdinkuljenta vaatii. Roro-/Ropax-aluksilla kulkeva suuryksikköliikenne on kokonaisliikenteestä mitattuna 1/3.

Satamatoimintoja kehittämällä yhtiö turvaa osaltaan lähialueen teollisuuden ja kaupan toimintaedellytykset, kasvun ja kilpailukyvyn – yhteistyössä varustamoiden, operaattorien ja muiden sidosryhmien kanssa.